1Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

2Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

3Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

4Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.

5Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

6Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

7Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

8Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

9Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

10Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

11Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

12Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.

13Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

14Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

15Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

16Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

17Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

18Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

19Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.

20Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.

21Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

22Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

23Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.

24Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

25Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

26Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

27Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

28Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

29Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.