1(H40:20) Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen? 2(H40:21) Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää siltä posken? 3(H40:22) Rukoileeko se sinua paljon, tahi puhutteleeko se sinua lempeästi? 4(H40:23) Tekeekö se liiton sinun kanssasi, että saisit sen olemaan orjanasi ainaisesti? 5(H40:24) Voitko leikkiä sillä niinkuin lintusella tahi sitoa sen tyttöjesi pidellä? 6(H40:25) Hierovatko pyyntikunnat siitä kauppaa, jakavatko sen kauppamiesten kesken? 7(H40:26) Voitko iskeä sen nahan täyteen ahinkaita ja sen pään kala-ahraimia? 8(H40:27) Laskehan vain kätesi sen päälle, niin muistat sen ottelun; et sitä toiste yritä! 9(H40:28) Katso, siinä toivo pettää; jo sen näkemisestä sortuu maahan."

10(H41:1) "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni? 11(H41:2) Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun. 12(H41:3) En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta. 13(H41:4) Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin? 14(H41:5) Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu. 15(H41:6) Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä. 16(H41:7) Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse. 17(H41:8) Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta. 18(H41:9) Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset. 19(H41:10) Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä. 20(H41:11) Sen sieramista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta. 21(H41:12) Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki. 22(H41:13) Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus. 23(H41:14) Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät. 24(H41:15) Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi. 25(H41:16) Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät. 26(H41:17) Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari. 27(H41:18) Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu. 28(H41:19) Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet. 29(H41:20) Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa. 30(H41:21) Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes. 31(H41:22) Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi. 32(H41:23) Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset. 33(H41:24) Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi. 34(H41:25) Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas."